KTH Royal Institute of Technology

MSc Aerospace Engineering

Vuosi 1

Luonnontieteiden teoria ja metodologia: kurssi SD2900 Avaruuslennon perusteet, 7,5 op, sisältö 3 op soveltavaa metodologista teoriaa – ja kurssilla AK2030 Tieteen teoria ja metodologia (luonnontiede) 4,5 op - kurssit sisältävät yhteensä 7,5 opintopistettä luonnon- ja teknologiatieteen teoriaa ja metodologiaa.

Kurssi AK2030 Tieteen teoria ja metodologia (luonnontiede) 4,5 op, suoritetaan lukuvuoden aikana useana opintojaksona. Jos haluat lukea kurssin toisella opintojaksolla - kysy kurssivastuuhenkilöltä, jos se on mahdollista.

Pakolliset kurssit kaikille kappaleille

• Luonnontieteen teoria ja menetelmä (luonnontieteet ja tekniikan tiede) (AK2030) 4,5 op
• Kevyet rakenteet ja FEM (SD2411) 8.0 opintopistettä
• Lennon perusteet (SD2601) 7,5 opintopistettä
• Avaruuslennon perusteet (SD2900) 7,5 opintopistettä
• Systems Engineering (SF2863) 7,5 opintopistettä

Kestävä kehitys

Koulutuksesta KTH valmistuneilla on tiedot ja työkalut yhteiskunnan siirtämiseen kestävämpään suuntaan, koska kestävä kehitys on olennainen osa kaikkia ohjelmia KTH ssa. Ilmailu- ja avaruustekniikan maisteriohjelman kolme keskeistä kestävän kehityksen tavoitetta ovat:

• 7 Edullista ja puhdasta energiaa
• 9 Teollisuus, innovaatiot ja infrastruktuuri
• 11 Kestäviä kaupunkeja ja yhteisöjä

Ilmailu- ja avaruusalaa ovat aina ohjanneet korkea aerodynaaminen tehokkuus, alhainen paino ja uusien materiaalien huipputekninen käyttö sekä propulsiojärjestelmien tehokkuuden parantaminen. Merkittävää kehitystyötä ja panostusta tehdään jatkuvasti niin pienissä yksityiskohdissa kuin järjestelmätasolla. Kaupallisten lentokoneiden osalta on aina painotettu voimakkaasti polttoaineen kulutuksen ja sitä kautta päästöjen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.

Matkustamisen lisääntyessä viime vuosina ilmailu- ja avaruusala on noussut monien CO2-päästöistä ja ilmansaasteista käytävien keskustelujen keskipisteeksi. Fossiilisten polttoaineiden ja aloitteiden soveltamisessa on saavutettu huomattavaa myönteistä kehitystä sähköistetyssä lentokoneessa ja hiilivapaassa propulsiovoimassa. Nämä ovat jännittäviä aikoja, ja useimmat ihmiset ovat yhtä mieltä siitä, että lentäminen sellaisena kuin sen nykyään tunnemme, ei voi lisääntyä ilman vakavia ympäristövaikutuksia. Samaan aikaan ei ole merkkejä lentotottumustemme heikkenemisestä nyt tai tulevaisuudessa. Päinvastoin, yksi sähköistettyjen lentojen todennäköisemmistä sovelluksista on lyhyen matkan matkustaminen, jossa emme tällä hetkellä lennä. Lentomatkailuala ja moderni yhteiskunta kohtaavat siten merkittäviä tulevaisuuden haasteita, mikä tekee ilmailu- ja avaruustekniikan koulutuksesta merkityksellisempää ja kiinnostavampaa kuin koskaan. Siirtyminen kestävään lentämiseen on ratkaisevan tärkeää nykyisen liikkuvuuden säilyttämiseksi maailmassa. Ilmailu- ja avaruusinsinöörinä voit osallistua globaaliin kehitykseen tähän suuntaan.

Satelliitit ovat elintärkeitä kestävälle maailmalle, mutta miljoonia ei-toimivia satelliitteja tai niiden osia lentävät edelleen matalalla Maan kiertoradalla. Koska tällainen "avaruusromu" vaarantaa toimivat satelliitit, avaruusromun poistotehtäviä suunnitellaan sen hallitsemattoman kasvun estämiseksi. Satelliittien käyttövoiman nestemäiset polttoaineet ovat aiemmin olleet erittäin myrkyllisiä ja kalliita käsitellä turvallisesti. Nyt Ruotsin avaruusteollisuus on kehittänyt "vihreitä" polttoaineita, joiden suorituskykyominaisuudet ovat samanlaiset kuin haitallisten polttoaineiden. Viime aikoihin asti kantoraketit ovat olleet pääosin kuluttavia, mutta avaruussukkulan eläkkeelle jäämisen jälkeen yksityiset avaruusyhtiöt ovat kehittäneet uusia uudelleenkäytettäviä kantoraketteja, jotka mahdollistavat halvemman pääsyn avaruuteen. Kestävän avaruustoiminnan suuntaviivoja ja sääntöjä päivitetään riskien vähentämiseksi ja tulevien sukupolvien avaruuden saatavuuden varmistamiseksi.

Ilmailu- ja avaruusinsinöörien työmarkkinat Euroopassa ovat vahvat ja pysyvät sellaisina myös lähitulevaisuudessa. Airbus on Euroopan suurin ilmailualan yritys, jolla on yli 130 000 työntekijää, mutta suuren osan töistä tekevät eri alihankkijat ympäri Eurooppaa ja maailmanlaajuisesti. Ilmailuradalla opiskelevat opiskelijat ovat erityisen houkuttelevia aerodynamiikka- ja ilmailualan yrityksille.

Avaruusala on dynaaminen ja kehittyvä, ja sillä on suuria hankkeita, kuten satelliittinavigointijärjestelmiä ja haastavia tieteellisiä tehtäviä. Euroopan avaruusteollisuus työllistää noin 40 000 ihmistä. Avaruusinsinöörinä voit työskennellä esimerkiksi satelliittien, kantorakettien, luotainrakettien tai muiden avaruusjärjestelmien kehittämisen, testauksen ja käytön parissa.

Lightweight Structures -radalla opiskelevat opiskelijat ovat hyvin valmistautuneita tulevaisuuteen uusien tuotteiden tai sovellusten kehittämisessä, joissa kestävämpi lentoliikenne on todennäköisesti keskeinen yhteiskunnallinen kysymys tulevina vuosikymmeninä. Ammattitaitoisia rakennesuunnittelijoita tarvitaan jatkuvasti ilmailu-, laivasto- ja autoteollisuudessa sekä muissa yrityksissä, jotka työskentelevät kapean tuotanto- tai innovatiivisten suunnitteluratkaisujen parissa, mikä tekee työmarkkinoista valtavat.

Nykyään järjestelmäsuunnittelu on yhä tärkeämpää sellaisilla aloilla kuin ilmailuala, autoteollisuus ja viestintäjärjestelmät. Järjestelmäsuunnittelija voisi työskennellä lentokoneen laskutelineen vaimennuksen ohjauksen suunnittelussa, lentokoneen halvin varaosien hallintajärjestelmän löytämisessä tai tutkajärjestelmän luotettavuuden analysoinnissa. Järjestelmäsuunnittelija houkuttelee monia toimialoja eri aloilla.

Ilmailu- ja avaruusalan maisterin tutkinto osoitteesta KTH on laatumerkki ja avaa laajan valikoiman uramahdollisuuksia teollisuudessa ja tutkimuksessa sekä ilmailu- ja avaruusalan ulkopuolisilla alueilla.

Valmistumisen jälkeen

Ilmailu- ja avaruusinsinöörinä sinusta voi tulla tiedemies tai toimitusjohtaja, stressianalyytikko tai projektipäällikkö, teknisen tuen asiantuntija, myyjä tai astronautti, kaikki riippuen mahdollisuuksista ja tekemistäsi päätöksistä.